En oikein tiedä mitä sanoisin sulle. Me aikuiset tehdään joskus tyhmiä valintoja, joista maksetaan kalliisti. Joskus ei edes tietoisesti valita, vaan ajaudutaan elämässä eteenpäin. En toki yhtään tiedä miten kaikki on käynyt isäsi tapauksessa vaikka arvaan kyllä, kenestä on kysymys, kuvauksesi perusteella. Se on kuitenkin varmaa, että isäsi ei ole tiennyt liittyvänsä lahkoon, kun on mennyt Maitobaariin. Hän on varmaankin etsinyt vastauksia hengellisiin kysymyksiin, rauhaa sisimpäänsä, paikkaa johon kuulua ja on löytänyt kaikkea tuota jossain määrin, koska on jäänyt mukaan. Vasta vähitellen maitobaaritoiminta muotoutui lahkoksi, joka sitoo ihmisiä ja kyykyttää heitä henkisesti.
Voi olla, että isäsikään ei tiedä eikä ole osallinen kaikesta mitä voi nyt lukea lehdistä ja netistä. Konsernissa (tarkoitan sanalla lahkon eri piirejä) on monia eri "tasoja" riippuen siitä, kuinka läheinen on johtajan kanssa ja kuinka kauan on ollut mukana ja missä piirissä. Tunnen mukanaolijat, ja he eivät ole tyhmiä tai hulluja. Meidän ajatteluamme muokattiin ja valintojamme ohjailtiin vuosien vieriessä. Nyt kaduttaa syvästi, että tuli tuhlattua siihen niin monta vuotta. Mutta silloin uskoin, että se tie olisi paras, vaikka ajoittain ahdistikin paljon.
Toivon ja uskonkin, että tulee päivä, jolloin isäsi pääsee vapaaksi. Joka tapauksessa sinulla on oma elämä edessäsi. Soisin että kenenkään lapsen tai nuoren ei tarvitsisi kärsiä vanhempiensa valinnoista. Toivottavasti pystyt juttelemaan äitisi kanssa kaikesta, mikä painaa. Jos asiat painavat tosi lujaa, niistä kannattaa puhua esimerkiksi koulun terkkarille, opettajalle tai lääkärille. Tietenkin on hyvä jos isällesi pystyt sanomaan, miltä sinusta tuntuu, mutta jos se on vaikeaa, ymmärrän sen. Varmasti se on sitä hänellekin. Luulen että tämän hetken julkisuus tuntuu pahalta kaikista, jotka ovat jotenkin osallisina lahkosta, vaikka onkin hyvä, että totuus tulee esiin.
Nämä ovat aika raskaita asioita ja neuvon ettet kerro itsestäsi enempää tällä tai muullakaan palstalla, kyselijöitä ja uteliaita riittää. Yritä elää normaalia elämää, tee asioita joista tykkäät, sulla on koko tulevaisuus edessäsi. Isäsi elää oman elämänsä ja tekee omat valintansa parhaansa mukaan.
Mutta tosiaan, älä epäröi pyytää apua, jos tuntuu tosi pahalta elää tilanteessasi. Meistä moni on sitä tarvinnut ja myös saanut. Toivon sulle kaikkea hyvää ja jaksamista. Toinen vastaaja kehotti juttelemaan isälle lahkossa mättävistä asioista. Minä en sitä suosittele, ellei isä itse ota asiaa puheeksi sillä tavoin, että pyytää mielipidettäsi. En tiedä tarkkaa ikääsi mutta jos olet hyvin nuori, mielestäni tällaiset asiat eivät kuulu sinun harteillesi. Tee niinkuin oikealta tuntuu, mutta isäsi elämä ei ole sinun vastuullasi.
